Uusi lukija löytäny meidät, tervetuloa ja kiitos Miskis!
Viime viikonloppu vierähti taas maalla, ihan liian nopeasti, niinhän ne aina.
Tulevan makkarin seinä on edellee kesken ja edellee läikikäs, mutta kyllä me jotain pientä sentää saatii aikaan. Ja ihan hyvä mieli tästäki projektista jäi, kaikki pieniki tuntuu välillä niin valtavan isolta ja merkittävältä. Ja ens viikoloppuna jatkuu taas. :) Sitä odotellessa...
Perjantaina ei paljoa ehditty ährätä, mutta sen verran sain aikaan, että virittelin maalarinteipit makkarin seinälle noiden paneelien reunoille jotta aamulla pääsee suorilta maalailuhommiin.
VIÄLÄ MITÄ!
Mokomat ryäkäleet oli kans päättänee ottaa ehtoon ittellens ja aamulla näky oli tämä;
Kyä mua hippasen hymyilytti ku rupesin niitä laitteleen toistamiseen, ja aattelin et saas nährä mitä tästäki viälä tulee. Noh, eipä sitte tullu kovi hyvä. Tai niin no, lopuks kuitenki käänty hyväks.
Mutta siis ko siinä sutikoidessani noita mustia välejä, (joihin oli siis noita harmaita maalatessa päässy välillä vähäse lirvahtamaa maalia) kattelin et toi teippi on kyä tosi löysää ja huonoo ja irtoilee vaa, tuntu ettei siitä hommasta meinaa tulla yhtää mitää ku koko aja ne alkaa repsottaa ja se harmaide valumie korjailu tuolta mustista pienistä väleistä alko olla melkosen mahdotonta.
Ku Tapsan kans otettii niitä väsyneitä maalarinteippejä pois, nii siinä kyl meinas vaimolta kyyneleitä virrata. Koko maalailu meni ihan pilalle, ne teipit päästi allensa maalia, ja seinä oli ihan suttunen ja pilalla. Hetki siinä pölvästeltii kunnes si keksittii et ei auta, pakko si vetää siihe tahallisesti sellaset raidat paneelie reunoille. Eikä siinä si mitää muuta ko pontevasti uudet teipit vaa seinää (parempilaatuset, voi KYL-LÄ!) ja suti ja töpöttelytela käyttöö.
Valmis seinä näytti aikalailla samalta ku aiemminki, mutta nyt mustat raidat oli hiuka leveemmät, ja jotenki tuntu et siitä tuli hiuka ryhdikkäämpi, ja nuo eri harmaan sävyt erottuu paremmin toisistaan.
Sitte piti päästä hiukan tuunaamaan sitä seinää vielä lisää.
Ostin josku aikoja sitte Honkkarista tollasen sisustustarran missä oli noita tekstejä.
Mutta voi voi sentää ku osa kirjaimista oli taittunu ja vinossa ja kaksinkerroin.
Sentää saatii ne jossainmäärin suoraan seinälle.
Ja ku kallistaa päätä ni ainaki si näyttää iha hyvältä. ;D
Tolta ne näytti, Laugh often tykkää hiuka vinoilla ja kenottaa, mut se o varmaa sen luonto vähä semmone, ilmankos si hiuka naurattaaki.
Mustalle seinälle lyötii vielä muutama mein hääkuva, ja tittididii, siin se si oli. Tykätään.
Noihi läikkäkohtii kikkaillaa myöhemmi jotai perhosen tapasta.
Ikkunaväli piti vielä pullottaa ku muistin nuo Tiimarista vuosia sitte ostamani kaposet pullot, ja tuntu et niide väritki sopii mei makkariin aika kivasti.
Ku makkarin puolella saatiin sen hetkiset systeemit valmiiks, nii siirryin ikkunanpesu-urakkaan.
Osan olin jo aiemmin ehtiny käydä läpi, mut muutama oli vielä pesemättä.
Urakka eteni yllättävänki hyvin ja nopeesti kun mä pyyhin karmeja ja pesin ikkunoita, ja Tapsa imuroi niistä suurimpia pölyjä ja seittejä pois, ja laitteli tiivistenauhoja valmiiks.
Ja tottakai mun piti olla lykkäämässä jokaisee ikkunavälii noita värillisiä lasipulloja! :)
Muttako ne näyttää mun mielestä niissä niin kivoilta!
Tuossa ikkunoiden takana on pari niin isoo kuusta että ne varjostaa aika paljon, otetaan ne siitä käsittelyyn sitte josku talvemmalla ku siellä on muutama muuki puu kaatouhan alla.
Me tultiin just puolen tunnin juoksulenkillä tuolta sateesta, nyt äkkiä kuumaan suihkuun ja sitten vähäsen kuumaa kaakaoo ja pian nukkumaan.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
Rustaili Jeepu, kuin uitettu koira
