Kuulumisia toukokuun alusta...

 Ihanaa miten on jo ollu niin aurinkoisia ja lämpimiä päiviä!
Vaikkakin mukaan mahtuu myös niitä pilvisiä päiviä, lumi-/räntäsateita ja hyytävän kylmää tuulta...

Juurikin sellanen lumisadepäivä osu kohdalle sillon kun kuvailin näitä lasipulloja, mutta kyllä siellä vaan hiukan vihertääkin... :)

Juuri tuosta sinipulloikkunan näkymästä ollaan nyt hiukan harvennettu puita, ja lisää tullaan harventamaan kunhan keritään ja jaksetaan. Näkymä pihalla on melkosen villi nyt kun risuja on siellä täällä, mutta kait se siitä pala kerrallaan saadaan kuntoon tuo piha.

  

Näkymä pihalla on nyt vähän tämmönen;

Mutta voi miten mua inspiroikaan toi näkymä joelle! Vielä on paljon paljon paljon puuhaa, mutta takapihalla on ihanaa kun sinne illallakin vielä aurinko yrittää kurottaa... :)

Virittelimme hiukan kukkapenkkiä tontin rajalle, siellä jo muutama muratinkränä urheana sinnittelee henkensä pitimiksi... :) Ja siis tarkotus ois tohon semmossia luonnonkasveja laitella, saavat rauhassa levitä siellä.
Ja muuten tuo linnunpesä löyty (tyhjänä!!!) siitä koivusta joka kaadettiin, niin halusin sen sitten säästää ja iskin ainakin toistaiseksi tohon kukkapenkin laitamille. Katsotaan jääkö siihen vai keksinkö jotain muuta sille.

Lupiineja löyty tämmönen "mätäs", ja tietty ne piti pelastaa ja heittää kukkapenkkiin. :)

Mutta minkähän mahdollisen alkuja ne nämä on? Muutama siellä täällä törröttää, en vielä viittiny repiä pois ku jos onki joku hiano, mut kai nää jotai rikkakasveja on vai..? Ku eihä mei penkissä mikää muu kasva! :D
Tunnistaako joku mitä näät on? Pitäsköhä ne vaa repiä pois...

Nii juu, kaadettiin se koivu. Mä niin tykkään kun se on tommonen vähä neliön mallinen. Siihen sitte rungon päälle jotaki, mut tohon viereen maahan istutettiin kahta erilaista kukkaa. Ja heh, kummankaa nimee en tiettykää muista. Mutta toivon kovasti että ne siinä säilyy ja kasvaa ja menestyy ja viihtyy eikä kuole pois.

Tämmösset jo vähän availi nuppujaan tuolta toisesta kukkapenkistä. Siinä maa on niin kovin kivistä ja kuivaa, että oon siihen laittanu tämmösiä maanpeitto-kasveja, mitälie kalliokasveja ovat. Aika kivasti osa on levinny, toivottavasti muut ottaa mallia! :) Laitan siitä myöhemmin kuvaa kun ehdin sitä vähän kaunistaa...

Se ihanasti kurotteleva ilta-aurinko todella inspiroi mua. Ja ihana joki.

Tapsaa inspiroi grillikauden avajaiset. xD

Mitähä mä oo viimeks kertonu mein juoksuharrastuksesta? Oonkohan mä kertonu ylipäätää mei juoksuharrastuksesta? :)
Noh. Keväällä 2012 keksittiin alkaa yhdessä käydä pienillä hölkkälenkeillä. Lisättiin aina vähän kerrallaan juostavaa aikaa ja matkaa, ja lopulta kesällä juostiin yhteenmenoon ilman välikävelyitä puolta tuntia kerrallaan, neljää kilometriä. Sitten juoksuharrastus hiipui ja jäi kokonaan syksyn ja talven myötä. Ja voi miten se harmitti! Nyt vuoden alusta aloiteltiin uudelleen. Talvi kun oli mitä oli, se mahdollisti hienosti juoksemiset kun ei ollut pakkasta, ei lunta eikä liukasta, muutamaa poikkeuskertaa lukuunottamatta.

Nyt villitys on vaan kasvanut, ja voi hyvin! :)
Nykyään koitan päästä kolmesti viikossa juoksemaan. Joskus menee puoli tuntia, toisella kertaa 5 kilometriä, vähän vaihtelevasti, miten milloinkin ehtii ja jaksaa. Joku sunnuntaiaamu Tapsa lähti juoksulenkille mukaan (välillä käyn yksin tai Hanna-ystävän kanssa kun Tapsa on 3-vuoron vuoksi eri aikaan kotona kun minä) ja juoksimme ekaa kertaa 6 kilometriä yllättäen itsemmekin. Voi miten kiva mieli siitä tuli!

Vappu-torstaina lähdin aamulla lenkille ja jätin Tapsan nukkumaan kun oli niin kovin väsynyt. Alkuun väsytti itseänikin niin kovin, että mietin juoksevani vain 12min ja palaavani takaisin kotiin. Totesin pian etten viitsi edes yrittää juosta reippaasti jotta saisin hyvän matkan siihen 12minuutille, ja jatkoin vain hölköttelyä. Ajattelin kääntyväni takaisinpäin viimeistään kolmen kilometrin maamerkiltämme, mutta sitten päätinkin jatkaa lenkkiäni toisen kautta, joen vastakkaisen puolen teitä pisin takaisin. Olimme ajaneet autolla sieltä kahdesti, ja kuvittelin muistavani reitin josta arvioimme kertyvän yhteensä vähän vajaa 7 kilometriä. Ajattelin juoksevani kuusi, ja käveleväni lopun matkaa takaisin talolle. Taivas aivasti räntää niskaan, ja yhtäkkiä kuuden kilometrin jälkeen tie ei enää näyttänyt ollenkaan tutulle. Sitkeästi kuitenkin jatkoin hölkkää eteenpäin, kunnes tajusin kääntyneni liian aikaisin tienhaarasta ja juoksevani jonkun talon pihaan. Jonkinsortin riemukaaren siinä vetäsin ja koitin juosta reippaasti pois. Onneks siitä sitten pääsi pian jo tutummalle ja isommalle tielle. Totesin ettei puutu enää kun 300 metriä jotta tulisi 8 kilometriä täyteen, pakkohan se oli juosta. :)

Tapsa naureskeli kotona että kyllä vaimo ois selvinny lyhyemmällä lenkillä jos olis vaa malttanu pysyä reitillä. :) Mutta että 8 kilsaa!

Tassu voi hyvin ja nauttii huomiosta.

Nyt kello on kerenny jo niin myöhäselle, että emännällä rupee silmät lupsuun.

Hyvää yötä, kaunista huomenta...

-Jeepu-

Se puhdisteli ikkunoita, se lisäili pulloja. :)

Ikkunat oli taas pienen puhdistuksen tarpeessa, ja halusin sitten samalla lisäillä vähäsen pulloja noihin väleihin kun kerran se vaiva nähtiin että ikkunoita alettiin availla. Tai Tapsahan siinä se "vaivan näkijä" oli. :)

Tuosta ku klikkaa; pikkuset pulloikkunat nii näkee millaset noit oli viimekerran jäljiltä. :)
Ja voi sentää, siellä näkyy takana vielä ne korkeat kuuset jotka pimensi aikalailla, nyt on paljon valoisampaa kun ne on kaadettu pois.

Tää ikkuna on tuuletusikkuna, sen saa laitettua haalla niin että pysyy auki. Sen takia välissä vaan kaks pulloo, saa ne sitten pois tieltä kun tuulettelee. Aattelin että niihin vois laittaa vaikka jotku kukat kun ne nostaa tosta pöydälle. Joku verkko pitää tosin tohon hommata, muuten sisälle tunkee sellaset ötökkäparvet ettei sekaan halua. :)

Semmosta tällä kertaa.
Ulkona on koitettu viettää paljon aikaa ja pihaa siivota edelleen.
Puita ja puskia ja pensaita piti myös kaataa lisää, mutta joidenkin yksilöiden ansiosta joidenkin kaatouhka siirtyy jonkin verran eteenpäin, saavat viellä armonaikaa. :)
Eihän näihin ilkeä mennä kovin lähelle, tuomen kehrääjätoukat on päässy vauhtiin.

Mutta mutta, ehtiihän niitä sitte myöhemminkin, nyt riittää niin paljon muutakin touhuttavaa.

Ai juu muuten!
Ne mun kukat! Sillon alkuunsahan se näytti tältä; kukkamaa heti sillon justiinsa laitettuna
(Tuosta klikkaamalla näkee.)
Ja nytte ne kukat o tällässiä...
Siitä on kolmisen viikkoo vasta kun tää kukkapenkki tehtiin, ja kukat ilmeisestikin voi hyvin ja lähtee leviään, jih-huu mä en saanu niitä hengiltä. Ainakaa vielä. :)

Joopa.
Siinä tällä kertaa nää "päivän polttavat uutiset", katotaa mitä ens kerralla. :)

Kivoja aurinkoisia päiviä kaikille!

Täten rustaili ja jaaritteli Jeepu

Talvee täällä ja Turkureissu

Talvi tuli tuoden mukanaan hyytäviä tuulia, palelevia varpaita, punaisia puskia, räkäisiä nuhaneniä, ja ihan valtavat hanget korkeat nietokset meidän pihaan. Tänäänkin kolattiin reilu tunti, vaikka juuri eilen oli koko piha kolattu. Tuuli vaan pääsee puhaltamaan niin kovin ja heittää mukanaan lunta oikein isoja kuormia. Mutta mikäpä onkaan sen ihanampaa kuin että ulkona hyytävässä tuulessa ahertamisen jälkeen pääsee sisälle ja saa kuumaa kaakaota. :)

Ja toki sisältä lämpimästä on kiva katsoa lumista maisemaa ikkunan takana. <3

Muutama kuva oli kuitenki ihan vaan PAK-KO ottaa vaikka pakkasta oli reilu 20 astetta, ja sormet paleli kun meikävaimo oli unohtanu lapasensa kotiin eteisen pöydälle...

Tää koski ja koko joki näytti niin kauniilta jo kaukaa kun tuli niin paljon höyryä.

Ja aurinko jaksoi jakaa valoaan hyytävästä tuulesta ja pakkasesta piittaamatta.

 

Mein rakennuksen kylmän puolen ikkunaan oli kuura tehny taikojaan...

Ja takapihan joki ei o vieläkään jäätyny umpeen.

Sain muuten jo neulastua nämä kaikki kolmet sukat valmiiksi. Yhdet lähti lämmittämään kummitätini varpaita. Nyt on tekeillä yhet kesken olevat pikkuset sukat, ja ideoita monii monii muihi... :)

Eilen pistäydyttiin yhen päivän Turkuretkellä ystävän kanssa.
Tavoitteena oli kierrellä ympäriinsä ja löytää muutama juttu, ja käydä hurmaantumassa Lankamaailmassa. (Se onnistu varsin hyvin... Hehheheheehe...)
Ihan siinä jo parin tunnin kiertelyn jälkeen käytiin varikolla hiukan tankkaamassa. Arnolds on <3.
Ja niiden myyjäsetäkin on aika herttanen. Ja niiden kassakuitissa oli hymiö;  :-)

Noh, sitte sinne Lankamaailman. Ihania ihania lankoja, hyllykaupalla pehmeitä eripaksusia lankoja, paljon erilaisia kauniita värejä... Tältä(kin) pöydältä piti napata ostoskoriin "pari" kerää.

Siis iha pari vaa... Tai no toiki o aika ihana toi vihree... No jos mä si ota to vaaleemmanki vihree... Ai mut ompa nätti oranssi! Oi ja mite ihana roosan sävy tossa...

Paluulinkkii meinaski sitte tulla iha oikee kiire ku jonku piti taas kaivaa kamera esii ja kuvata...

...iha vaa Turun liikennettä, keskeltä tietä. Oli siinä siis se suojatien suvantokohta!

Ja tietty piti tallentaa kameralle tämäki, Siwa, yllättävän iloinen! :)

Kotiin palattu ja ostokset kannettu ylös ja lasautettu eteisen lattialle. Noooh, taitaa tarvita myöntää taas et kyl sieltä Turusta jotai ostettavaa löyty...

Pikkusen palelevin sormin naputteli Jeepu

Väsynyttä maalarinteippiä ja riehakkaita tarrakirjaimia

Uusi lukija löytäny meidät, tervetuloa ja kiitos Miskis!

Viime viikonloppu vierähti taas maalla, ihan liian nopeasti, niinhän ne aina.

Tulevan makkarin seinä on edellee kesken ja edellee läikikäs, mutta kyllä me jotain pientä sentää saatii aikaan. Ja ihan hyvä mieli tästäki projektista jäi, kaikki pieniki tuntuu välillä niin valtavan isolta ja merkittävältä. Ja ens viikoloppuna jatkuu taas. :) Sitä odotellessa...

Perjantaina ei paljoa ehditty ährätä, mutta sen verran sain aikaan, että virittelin maalarinteipit makkarin seinälle noiden paneelien reunoille jotta aamulla pääsee suorilta maalailuhommiin. 

VIÄLÄ MITÄ!

Mokomat ryäkäleet oli kans päättänee ottaa ehtoon ittellens ja aamulla näky oli tämä;

 

Kyä mua hippasen hymyilytti ku rupesin niitä laitteleen toistamiseen, ja aattelin et saas nährä mitä tästäki viälä tulee. Noh, eipä sitte tullu kovi hyvä. Tai niin no, lopuks kuitenki käänty hyväks. 

Mutta siis ko siinä sutikoidessani noita mustia välejä, (joihin oli siis noita harmaita maalatessa päässy välillä vähäse lirvahtamaa maalia) kattelin et toi teippi on kyä tosi löysää ja huonoo ja irtoilee vaa, tuntu ettei siitä hommasta meinaa tulla yhtää mitää ku koko aja ne alkaa repsottaa ja se harmaide valumie korjailu tuolta mustista pienistä väleistä alko olla melkosen mahdotonta. 

Ku Tapsan kans otettii niitä väsyneitä maalarinteippejä pois, nii siinä kyl meinas vaimolta kyyneleitä virrata. Koko maalailu meni ihan pilalle, ne teipit päästi allensa maalia, ja seinä oli ihan suttunen ja pilalla. Hetki siinä pölvästeltii kunnes si keksittii et ei auta, pakko si vetää siihe tahallisesti sellaset raidat paneelie reunoille. Eikä siinä si mitää muuta ko pontevasti uudet teipit vaa seinää (parempilaatuset, voi KYL-LÄ!) ja suti ja töpöttelytela käyttöö.

 

 Valmis seinä näytti aikalailla samalta ku aiemminki, mutta nyt mustat raidat oli hiuka leveemmät, ja jotenki tuntu et siitä tuli hiuka ryhdikkäämpi, ja nuo eri harmaan sävyt erottuu paremmin toisistaan.

Sitte piti päästä hiukan tuunaamaan sitä seinää vielä lisää.

Ostin josku aikoja sitte Honkkarista tollasen sisustustarran missä oli noita tekstejä.

Mutta voi voi sentää ku osa kirjaimista oli taittunu ja vinossa ja kaksinkerroin.

Sentää saatii ne jossainmäärin suoraan seinälle. 

Ja ku kallistaa päätä ni ainaki si näyttää iha hyvältä. ;D

 

 

Tolta ne näytti, Laugh often tykkää hiuka vinoilla ja kenottaa, mut se o varmaa sen luonto vähä semmone, ilmankos si hiuka naurattaaki.

 

Mustalle seinälle lyötii vielä muutama mein hääkuva, ja tittididii, siin se si oli. Tykätään.

Noihi läikkäkohtii kikkaillaa myöhemmi jotai perhosen tapasta.

 

 Ikkunaväli piti vielä pullottaa ku muistin nuo Tiimarista vuosia sitte ostamani kaposet pullot, ja tuntu et niide väritki sopii mei makkariin aika kivasti.

Ku makkarin puolella saatiin sen hetkiset systeemit valmiiks, nii siirryin ikkunanpesu-urakkaan. 

Osan olin jo aiemmin ehtiny käydä läpi, mut muutama oli vielä pesemättä.

Urakka eteni yllättävänki hyvin ja nopeesti kun mä pyyhin karmeja ja pesin ikkunoita, ja Tapsa imuroi niistä suurimpia pölyjä ja seittejä pois, ja laitteli tiivistenauhoja valmiiks. 

Ja tottakai mun piti olla lykkäämässä jokaisee ikkunavälii noita värillisiä lasipulloja! :)

Muttako ne näyttää mun mielestä niissä niin kivoilta!

 

Tuossa ikkunoiden takana on pari niin isoo kuusta että ne varjostaa aika paljon, otetaan ne siitä käsittelyyn sitte josku talvemmalla ku siellä on muutama muuki puu kaatouhan alla.

Me tultiin just puolen tunnin juoksulenkillä tuolta sateesta, nyt äkkiä kuumaan suihkuun ja sitten vähäsen kuumaa kaakaoo ja pian nukkumaan.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


Rustaili Jeepu, kuin uitettu koira