sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Jokijääretki ja kastunut kenkä.



Tuossa viime viikonloppuna oli niin valtavan ihana ilma, että päätettiin lähtee siitä nauttimaan toppavaatteisiin pukeutuneina pikkusen pidemmälle kävelyretkelle. Toki mulla oli kamera mukana, kuinkas muuten.

Jossain vaiheessa vähäsen poikettiin tieltä läheisen pienen joen luo, siellä oli silta jota halusimme mennä katsomaan. Ja voi sentään... Kamera räpsyi. Koska näimme joen reunoille kasautuneista jäistä miten paksua tuo jää oli, päätimme jatkaa kävelyämme joen jäätä pitkin eteenpäin, turvallisin mielin.


Jo sillan altakin löytyi vaikka mitä kuvattavaa!



Jäällä oli ihana kävellä, kuin jossakin talven taikamaassa oltaisiin kuljettu...

...jänisten kanssa samoja reittejä...


 

Kuuntelimme Viitasen Piiaa ja kävelimme rauhassa eteenpäin.
Vastaan tuli ryteikkö, joen yli kaatuneita puita, ja Tapsa lähti (edellä kun käveli) ylittämään niitä.

Yhdessä kohtaa johon hän astui olikin heikko ohuemmin jäätynyt kohta, ja sinnehän se jalka upposi polvea myöten! Meikävaimo koitti kuivata nenäliinoilla Tapsan jalkaa... Voi hyvänen aika.
Onneks mulla oli omien sukkieni päällä villasukat, riisuin ne ja laitin päällekäin Tapsan jalkaan, ja lähdimme heti takaisin talolle. Onneks ei oltu kovin kaukana! Pakkasta kun kuitenkin oli 20 astetta.

Aurinkokin alkoi laskea ja värjätä taivaanrantaa.

Tuosta vaan, rinnettä ylös ja takaisin talolle, lämpimään vaihtamaan kuivat housut ja sukat!





Kotosalla meitä odotteli kissamme joka on viimeaikoina kovasti innostunut Jeepun neulooseista ja tulee aina nyhtämään lankoja kun jotakin sukkaa koitetaan nitkutella...


Myöhemmin halusin vielä kuvata hiukan näitä sikariputkia. Mikähän näiden nimi mahtoikaa olla..?
Osmankäämi?


Sisään tullessani löytyi tämä toveri vintin rapuilta pousailemasta...


Ja voi miten se nauttii rapsutuksista, ja kehrääkehrääkehrää. :)

Kirpparillekin kerkesimme, ja voi miten hienon vanhan kolvin löysimme! Pakkohan tuo oli ostaa ja tuoda kotio vanhan ison avaimen vierelle. Voivat siinä sitten keskenään kertoilla toisilleen tarinoitaan... :)

Kynttilöitä on poltettu, ne tuo ihanasti lämpöä ja hempeäälempeää valoa.


Rappusiin löytyi myös oikein passelit kynttilälyhdyt, 
viimeiset viisi HongKongista -50%!

Nyt pikkusen kuumaa kaakaoo ja neuloosi esiin.
Puikoilla on raitalangasta tulossa sukat äidille.

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

-Jeepu-

2 kommenttia:

  1. Osmankäämithän ne siinä! Ihastuttava kehrääjä :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jokke!
    Tuo kehräilijä on jo 14 vuotta, aivan ihastuttava tapaus. Naapurustosta aikoinaan muutti meille kun itse halusi, ei enää palannut takaisin alkuperäisille omistajillee, ja hekin sitten olivat ihan mielissään kun kissa päätti muuttaa meille. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!